Aurat
Reet
Ajopelit
Kevättyökoneet
Sadonkorjuukoneet
Muut hevosvetoiset laitteet
Historiallisesta maataloudesta lisää
AURAT
Kyntöaura
Kaarisilat ja luokkivaljastus kyntöauran vetämiseksi ilman aisaremmejä. Aura on ruotsalainen Överum.
Kyntöpari
Parivaljakko kyntöauran edessä. Luokkivaljastus, ei siloja.
Kaksisiipinen kyntöaura
Erilaisia auroja
Etummaisena kuvassa Fiskars 6, toisena Fiskars 22, kolmantena Norrhammar, neljäntenä Fiskars 9, viidentenä Fiskars 10,
kuudentena Överum, seitsemäntenä puukurkinen Överum, kahdeksantena on Vako 12 ja viimeisenä Fiskars 27.
Auroja
Aurat järjestyksessä vasemmalta Fiskars 9 F, Fiskars 9 F, Norrhammar ja Överum.
Fiskarsin aurojen pienoismalleja,
REET
Ajelureki
Pieni ajelureki, jonka alla on lyhytjalaksiset, ketjuilla toisiinsa kytketyt parireet.
Ajelureki mekanismi
Ajelureen lavan alla oleva ketjujen kytkentä.
Työreki
Yksi malli työmestaruuskisoissa käytetystä työreestä painoineen.
Liistereki
Luokkivaljastus liistereen (työreen) eteen.
Venäläinen reki
Venäläinen reki silavaljastuksella. Kuva Katri Vihersola
Armeijan parireki
Armeija parireki luokkivaljastuksella.
Pari- eli tukkireki
Pari- eli tukkireki, jonka päällä rekka eli ronkkelit.
Parireki
Ruukin maaseutuopiston oppilaitten valmistama kantolava
parirekien päällä.
Parireki
Kantolavan pienojen asentaminen.
Parireki
Puolien väliset mitat keulasta alkaen 18cm, 55cm, 60cm, 80cm,
60cm, 20cm, 46cm, 20cm. Jos on pitkä takareki niin voi lisätä
yhen puolan, kaiteen pituudesta riippuen 60-80sentin välillä.
Parireki
Etureen pankan kohdalle tuleva lankku sijoitetaan niin,
että kääntöpöytä tulee kolmannen puolan etupuolelle.
Etupankan kohdalle asennetaan koivulankku noin kaksi tuumaa vahva,
jantikan reikä reen pituus-suunnassa soikea(pieni nytkä).
Parireki
Takapankan sijoittaminen. Takapankan kohdalle asennetaan 4
noin metrin mittasta lankkua, keskimmäisten väli tuuman, tässä
välikössä jantikka pääsee liikkumaan eteen ja taakse maaston mukaan.
Parireki
Parireen kantolavan kaidepuun keulaviiste.
Kirkkoreki
Luokkivaljastus "tuuloslaisen" kirkkoreen eteen.
Laatikkoreki
Laatikkoreki pyörien päällä luokkivaljastuksella.
takaisin alkuun
AJOPELIT
Koppa- eli harjoituskärryt
Valjastus harjoituskärryjen eteen pitkällä rintaremmillä. (Kuva Anu Laine)
Harjoituskärryt
Valjastus harjoituskärryjen eteen leveällä Y-rintaremmillä. (Kuva Anu Laine)
Kilpakärryt
Silavaljastus kilpakärryjen eteen pikalukkovaljailla.
Victoria-vaunut
Victoria-vaunut
Nelipyöräiset Victoria-vaunut.
takaisin alkuun
KEVÄTTYÖKONEET
Risukarhi
Luokkivaljastus risukarhin eteen. Maassa vieressä hankmo (Kuva Päivi Piirainen)
Lantakärryt
Tamppivaljastus kippaavien lantakärryjen eteen. Kuvan hevosella ei käytetä kuolaimia.
Lantakärryt
Kippaavat lantakärryt.
Hankmo
Luokkivaljastus hankmon (lapiorullaäes) eteen.
Parivaljakko ja jousikas
Jousikkaan eli joustopiikkiäkeen edessä on valjastettu parivaljakko. Kysessä on luokkivaljastus, mutta aisat ovat vain lyhyet tumpit,
jotka on kiinnitetty silarenkaisiin. Varsinainen veto tapahtuu aisojen sijaan muoviletkuilla päällystetyillä kettingeillä. Hevosten riimuihin on kiinnitetyn kevyen välipuun
tarkoituksena on pitää hevosten välin tasaisena ja näin ollen ei myöskään luokit ota kiinni toisiinsa.
Jousikas
Jousikas eli jousiäes.
9-piikkinen jousiäes.
Kylvökone
Tamppivaljastus kylvökoneen eteen. Vetoliinoina toimivat pitkät rahkeet, jotka kulkevat tamppien takaa.
Kylvökone takaapäin
Laahavannas-kylvökone edestä.
Lautaskylvökone.
Tulos-merkkinen Wärtsilän valmistama lautaskylvökone.
Wärtsilän lautaskylvökone Tulos takaa päin.
Kakkula-aisat
Kakkula-aisat, jossa koukku käännetään osoittamaan alaspäin
Puukakkula
Kakkula-aisat, joissa kakkulaan on kiinnitetty yhdestä puusta tehty koukku.
Jyrä
Jyrä takaapäin, taustalla kylvökone.
Peruna-aatra
Perunan istutusta peruna-aatralla. Tamppivaljastus.
takaisin alkuun
SADONKORJUUKONEET
Fahr-itsesitoja
Fahr-merkkinen itsesitoja, joka kaipaa hiukan kunnostusta. Kone on alunperin kahden hevosen vedettävä,
mutta on muutettu traktorilla vedettäväksi. Kuljetinmatto puuttuu.
Niittokone ja kahdet aisat
Alemmat aisat ovat rahkeilla kiinni luokissa ja takaa kiinni vetokartussa. Ylemmät aisat on kiinnitetty kaarisiloihin. Niittokone on vähän
takapainossa ja näin hevoselle kevyempi vetää. Koska veto tulee myös kartusta, jossa on jousi, niin luokkivaljastus antaa joustoa
vetoon ja tilaa kylkiin eikä kone "ryskää" hevosen lapoja.
Niittokone ja kahdet aisat
Hevosvetoisen niittokoneen valjastus,Sila-Luokki yhdistelmä. Siloihin kiinnitetään kannatinaisat(ylemmät aisat) poistamalla löysä mahavyö,
kannatinremmit kierretään aisan ympäri ohjaimien läpi, näin toimien niittokoneen kaikki säädöt toimivat ääriasentoihinsa.
Luokkivaljastuksella kiinnitetään vetoaisat(alemmat aisat) veto tulee rasituspisteestä jousen takaa, joten on tehokkain vetopiste.
Hevosen vetoa helpottaa-aisojen alapäässä oleva(hammeeli)keskipiste kiinnitys niittokoneeseen, päistä koukku kiinnitys aisoihin. Kuva Pentti Sarja.
Heinänpöyhin
Heinänpöyhin tamppivaljastuksella, vetoliinana pitkä rahje.
Heinänpöyhin
Haravakone
Tamppivaljastus haravakoneen eteen.
Heinäharava
Heinäharava takaapäin.
Haravakone
Kuva Pentti Sarja
Heinäkärryt
Kaarisilat ja tamppivaljastus heinäkärryjen eteen.
Heinäkärryt
Puupyöräiset heinäkärryt silavaljastuksella.
takaisin alkuun
MUUT HEVOSVETOISET LAITTEET
Tukkikoura
Kakkula-aisoilla vedettävä tukkikoura
Hevosvetoisia juontolaitteita on monenlaisia.
Tässä esitellyn juontolaitteen etuna on se,
että sitä voi käyttää myös sulan maan aikana.
Laitteen, josta kuvat on otettu ja jonka mukaan
piirros on tehty, on valmistanut haukivuorelainen
kyläseppä.
Juontolaite on valmistettu rautaputkesta (halk. 45 ja 80 mm).
Lisäksi tarvitaan kettinkiä, latta- tai jalasrautaa, pultteja,
muttereita ja prikkoja, rautatankoa, pala turkkilevyä ja puuaisat,
jotka saa upotettua halkaisijaltaan 80 mm:n putken sisään.
Juontolaite ajetaan tai nostetaan tukin pään ylle,
kaari kallistetaan eteenpäin, ketju pujotetaan tukin
pään ali ja ketjun yläpäät painetaan kaaren päällä
oleviin hahloihin ja ylimääräiset päät kietaistaan
kaaren ympäri. Kun hevonen lähtee vetämään, kaari
nousee pystyyn ja nostaa tukin pään ilmaan, jolloin
se ei sulankaan maan aikana kolhi kiviin ja kantoihin.
Ketjun pujottamiseen hyvä apuväline on ohuesta
rautatangosta taivutettu koukku, jolla ketjun saa
vedettyä tukin ali ilman että tukkia joutuu nostelemaan.
Koukku kannattaa maalata tai merkitä jollakin näkyvällä
värillä, ettei se katoa metsään!
Piirros ja kuvat Leena Sihvo.
Tukkikärryt
Kahdeksanpyöräiset tukkikärryt ja tamppivaljastus. (Kuva Anu Laine)
Soppatykki
Soppatykki silavaljastuksella.
Puukärryt
Puukärryt silavaljastuksella, jossa on vetoliinana aisanpäät, jotka on kiinnitetty valjastukseen luokilla.
Lumiaura
Palokalusto
Turussa Luostarinmäen käsityöläismuseossa oleva hevosvetoinen paloruisku.
Ruumisvaunut
Ruumisvaunut ja tamppivaljastus.
takaisin alkuun
