Käyttöajokilpailua kokeilemassa

Suomen Vuonohevosyhdistyksen väki sai erirotuisen vieraan käyttöajokokeeseensa Tammelaan elokuun alkupuolella. Yhdistyksen kesätreffien yhteydessä järjestetty kilpailu oli avoin kaikille roduille ja viiden vuonohevosen joukon jatkona mukana oli suomenhevosruuna Uuras omistajansa Tanja Lundstenin ohjastamana.

Kilpailun rata kierteli Yli-Tokon viihtyisän vuonohevostilan pihapiirissä ja radan rakentamisessa oli nähty vaivaa ja käytetty mielikuvitusta. Ennen kilpailun alkua päätuomari Jari Olkkonen esitteli radan kilpailijoille. Hän myös opasti kilpailijoita tarvittaessa suoritusten aikana. Kilpailun osatehtävät olivat suoritusjärjestyksessä seuraavat: alkutarkastus, linjasuora-ajo, paikallaan seisominen (ylämäessä ja alamäessä), käännös ahtaassa tilassa, tottelevaisuus (silta ja pelottavat esineet), vesieste, lastauslaituri, pyöreä laatta, portit ja kulmaperuutus porttiin. Lisäksi arvosteltiin ajoa koko suorituksen aikana. Ihanneajaksi radalle oli määritelty 16 min.

Kaikki suoritukset ajettiin samoilla nelipyöräisillä metallikärryillä. Vuonohevosia huomattavasti kookkaampi Uuraskin sopi samoihin aisoihin moitteetta. Valjastus tosin oli erilainen. Kaikilla vuonohevosilla oli ruotsalaiset länget ja tamppivaljaat. Uuraksen Tanja valjasti ”Juseliuksen Nipan tyyliin” käyttämällä lyhyitä aisan pätkiä luokin ja silarenkaan välissä. Ja Uuraksella oli tietenkin sille varta vasten länkimestari Vilho Vartiamäellä teetetyt perinteiset suomalaiset länget, joilla on ajettu jo monta vuotta.

Suorituksia oli mukava seurata. Kaikki hevoset tekivät parhaansa, joku vain vauhdikkaammin ja joku rauhallisemmin. Ohjastajat käsittelivät hevosiaan nätisti. Harjoitusta tarvitaan varmaankin eniten peruutuksessa ja erityisesti nelipyöräisillä kärryillä. Hukkareissu ei tullut myöskään ainoalle kotimaisen rodun edustajalle; Uuras ja Tanja olivat kisassa kolmansia! Hyvä suoritus lajin ensikertalaisille ja ilman harjoittelua kilpailuradalla.

Kiitos tapahtuman järjestäjille! Mukavaa, että saimme olla mukana. Jospa ensi vuonna saataisiin muitakin suomenhevosia mukaan…

Ylä- ja alamäessä piti pysähtyä 15 sekunniksi niin,
että molemmat etupyörät pysyvät viivojen välissä.

Pyöreän laatan päälle ei yksikään ajuri onnistunut
osumaan vain yhdellä pyörällä.

Nelipyöräiset kärryt olivat kahta hevosta lukuun
ottamatta liian kova haaste kulmaperuutuksessa.
Tässä onnistuneen suorituksen tekee tamma Linvill ja
Maija Saloinen, jotka olivat kilpailun toisella sijalla.

Lastauslaiturin viereen pysähdyttiin kahdesti.
Ensin ”lastaamaan kuorma” eli poimimaan kori kyytiin ja
myöhemmin nostamaan se kyydistä. Ihanne-etäisyys lavan
reunasta on sääntöjen mukaan 20 cm, joka mitataan kahdesta kohdasta.

Uuras porskutti vesiesteen läpi reippaasti eivätkä muutkaan
hevoset siinä kieltäytyneet. Yksi tosin kiersi lätäkön
melko lailla reunoja myöten.

Hevostarhaan laitetut portit oli pujoteltavat melko
jyrkkiä käännöksiä tehden. Kieli keskellä suuta se kuitenkin
onnistui keiloja kaatamatta niin Tanjalta ja Uurakselta kuin
kaikilta muiltakin kilpailijoita. Porttien leveys oli 40 cm
enemmän kuin kärryjen leveys.

”Vuonisperhe” laitumella.