Helmikuinen kipakka pakkasaamu. Suomenhevosen kaltaisia, kylmänkestäviä kurssilaisia saapuu
itähämäläiseen Korkeen kylään Leena Sihvon metsätilalle. Tämä hevosystävien joukko on ilahduttavan
monitaitoinen. Mukana on mm. ratsu- ja raviväkeä, kasvattajia, ratsastuskouluyrittäjä, kaksi ”rakuunaa”
ratsumieskillasta sekä nuorukainen kiertävästä sirkuksesta. Yhteisenä mielenkiinnon kohteena
metsätyöajo hevosella. Nyt on tilaisuus kurkistaa siihen maailmaan, josta vielä isoisiemme sukupolvi
repi leivän itselleen ja perheelleen. Löytyisikö näille taidoille käyttöä nykypäivänä? Toisiko kurssi
uusia ulottuvuuksia omaan hevosharrastukseen?
Hevosen ja havun tuoksuinen päivä alkaa luokkivaljastuksella ja aisomisella. Tallin pihassa
kolmen hevosen ympärillä seuraa parikymmentä keskittynyttä silmäparia Kauko Tuomisen, Lauri Karjalaisen
ja Leena Sihvon neuvoessa omien ajokkiensa valjastusta. Moni haluaa myös itse tarttua toimeen, sillä
vain tekemällä oppii. Hyvä, kestävä valjastus on ensiarvoisen tärkeää painavaa kuormaa vedätettäessä.
Länkien sopivuutta tutkitaan käsikopelolla. Hevosella tulisi olla omien mittojen mukaan tehdyt länget.
Entisaikaan hevoskauppaa tehdessä myytiin hevoset usein länkineen. Luokkivaljastusta pidetään
hevosystävällisimpänä valjastuksena raskaassa ajossa.
Ennen metsään lähtöä tutustutaan vielä erilaisiin rekiin. Ori Hoksaus saa peräänsä kaksiosaisen
ristikkäisillä ketjuilla yhdistetyn tukkireen. Jussi-ruunan tukkireen päällä on ns. rekka eli lavetti
propsipuiden kuljetukseen. Ori Liinan-Vedon työväline on liistereki, jolla ajetaan rankakuormia.
Liikkeelle lähdettäessä kuuluu komento, että jokaisen jalat pysyy sitten reenlaitojen sisällä.
Kaksi turpaa käännetään kohti metsää ja Liinan-Vedolla harjoittelevat ensikertalaiset ohjastamista ensin
helpommassa maastossa. Kurssi on suunniteltu siten, että osallistumiskynnys olisi mahdollisimman matala. Aikaisempaa kokemusta ei tarvita, kiinnostus hevosmetsätyötä kohtaan riittää.
Suurimmalle osalle hevosen peruskäsittely on tuttua ja he voivat keskittyä täysillä uuden oppimiseen.
Metsässä ajo vaatii tarkkuutta ja tilanteiden ennakointia. Hevosesta riippuen voi jarrutusmatkan pituus
vaihdella. Tiukasta kaarteesta selviää aisat ehjinä, kun ajaa ensin ulkokaarteen kautta ja kääntää
sitten molemmilla ohjilla. Jokainen hevonen on yksilö ja toimii hiukan erilailla.
Kiitettävästi kasvavat tukki -ja propsipinot. Viikonlopun aikana kurssilaiset ja hevoset ahkeroivat
50 mottia myyntipuuta tien varteen. Lisäksi ajetaan rankakuormia pihaan. Innokkaina, avoimin mielin
osallistutaan kaikkeen tarjolla olevaan työhön. Eino Leikas neuvoo puunkaatoa justeerilla sekä runkojen
siirtämistä juontolaitteella ja -saksilla ajouran varteen. Kokemuksen kasvaessa ja työn edistyessä
huomaa ajomies tai –nainen, ettei näitä taitoja voi kirjoista oppia. Osaavan hevosen kanssa koetaan
onnistumisen iloa, vaikka kuski olisi ensimmäistä kertaa ohjissa. Reen nitistessä alla ja hevosen
totellessa, loistavat silmät kirkkaina kuin lapsella, joka on juuri oppinut ajamaan polkupyörällä.
Nuotiotulilla nokipannukahvia ryystäessä jutustellaan omista hevoshommista. Osallistujien ikäjakauman
ollessa yli 40 vuotta, muistellaan myös menneiden polvien miehiä ja hevosia. Suomen Rehu ja Sari Jussila
palkitsivat hevosten uurastuksen lahjoittamalla niille myslisäkit.
Päivän painuttua mailleen ja pakkasen kiristyessä uudelleen pääsevät uutterat metsätyöläiset
rentoutumaan saunan pehmoisiin löylyihin. Tähän jo voisi päivän päättää, mutta vielä tämä
”hevosystäväin seura” Eino Leikkaan opastuksella valmistaa pitsaamalla riimunnaruja ja ohjia, eli
köysiohjat liitetään ohjasräimiin. Tunnelma tuvassa siirtyy puhdetöiden aikakauteen. Kaikki Veljekset
Wahlsten oy:ltä ja Kuitulinja oy:ltä tilatut tarvikkeet muuttuvat näppärissä käsissä kestäviksi
työohjiksi ja riimunnaruiksi.
On hienoa, että ne harvat aidot hevosmiehet jotka ovat taidot isiltään, hevosiltaan ja työtä
poikasesta asti tekemällä oppineet, haluavat siirtää taitonsa eteenpäin. Moni kurssilainen jää
pohtimaan myös uudenlaista suhdetta suomenhevoseen. Harrastusväline muuttuu työkaveriksi,
joka valittamatta hoitaa osuutensa. Raukean tyytyväisenä se työpäivän jälkeen turpakarvat kuurassa
astelee lämpimään talliin illastamaan. Sen rauhallinen olemus auttaa ihmisen kiireen ulottumattomiin.
Metsätyökurssin järjestäjänä Suomenratsut ry. yhdessä aluekerho Työhevosharrastajien kanssa.
Opettajina:
Kauko Tuominen ja ori Hoksaus
Lauri Karjalainen ja ruuna Jalo-Jussi
Eino Leikas ja ori Liinan-Veto
Ori Hoksaus neuvoo ensikertaa ohjastavaa Pasi Kormanoa.
Hyvä valjastus on tärkeää. Lauri Karjalainen neuvoo.
Lauri Karjalainen neuvoo luokilla valjastamista.
Tukkien purkua laanilla.
Liinan-Veto hoitaa rankakuormat reippaasti pihaan.
Kurssilaiset ajoharjoittelussa Liinan-Vedolla.
Hoksaus saapuu laanille.
Eino ja Jussi justeerihommissa.
Kahvivesi ja varpaat lämpimiksi.
Jalo-Jussin kuorma tyhjenee vauhdilla.
Eino Leikas, Kauko Tuominen ja ori Hoksaus hengähdystauolla.
Lauantain iltapuhteeksi pitsattiin työohjia ja riimunnaruja Eino Leikkaan ja Tanja Lundstenin
opastuksella. Ohjasräimiä ja muita tarvikkeita oli annakkotilausten mukaan hankittu
Veljekset Wahlsten Oy:ltä ja kaikki ylimääräisetkin tekivät kauppansa.
Pitsauspuuhaa seuraa vasemmalla Pekka Tiilikainen ja köysien kimpussa Päivi Nurminen, Elina Laine,
Tiina-Riitta Knuutinen, Katri Jussila ja Sorella Sundman. Oikealla on Susanna Lahdensalo,
joka kertoi vielä myöhemmiin illalla soiden ja metsien ennallistamisesta, jossa työssä hän on
Metsähallituksella. Esitys herätti vilkasta keskustelua metsään liittyvistä kysymyksistä laidasta
laitaan. Ilmaan jäi roikkumaan ajatus hevosen käyttämisestä apuna ennallistamistyössä ja mm.
luonnonsuojelualueiden puun korjuussa.
Työohjien peristä toinen puoli on jo valmis ja Elina Laineen käsissä syntyy perärissan
toisellekin puolelle siisti pitsaus.
Kurssilaiset, vetäjät ja erityisesti hevoset ahkeroivat viikonlopun aikana n. 50 mottia
puutavaraa tien varteen. Lisäksi vietiin vielä muutama motti polttopuurankoja puolen
kilometrin päähän pilkkomista odottamaan.
Pakkasta oli sunnuntaiaamunakin lähes 30 astetta, mutta kurssilaisia se ei haitannut,
kun osattiin asiallisesti pukeutua! Osa porukasta malttoi ennen hevosten valjastusta kokoontua
ryhmäkuvaan. (Kuva Pekka Tiilikainen)
teksti Kirsti Forssen
kuvat Tanja Lundsten, Leena Sihvo, Kirsti Forssen
Yle Areena: Tanja Lundsten ja Uuras